Delisle on pari kuukautta Pohjois-Koreassa animaatiostudiolla opettamassa paikallisille kyvyille animaation saloja. Oivaltavasti hän tuo esille sen mitä länsimaiselle ihmiselle näytetään maasta. Teoksesta huokuu se, että ulkomaalaiset näkevät vain Potemkinin kulissit, eivät todellista Pohjois-Koreaa. Ihmiset ovat kuin zombeja, eivätkä ulkomalaiset saa lähteä hotellista yksin minnekkään vaan aina on seurana opas ja tulkki.

Tämä teos on kuin "matkaopas" Pohjois-Koreaan, paikkaan, jonne ei voi matkustaa.

sisko tykkäs kovasti.