Yhteisnide. Viihdettä 30-luvulta.

Hauskaa ja nopeaa välilukemista. Valtosen sankarittaret ovat yleensä temperamenttisia oman tien kulkijoita, joille ei kelpaa helpoin tapa toimia. Niinpä näissäkin kirjoissa päähenkilöt kokevat monenlaisia kommelluksia ennen kuin kirja on päätöksessä.

Olen lukenut kirjat niin monta kertaa välipalaksi, että luen niitä vain lukemisen ilosta, enkä mieti mitä niissä tapahtuu. Ymmärtääkö joku? Siis että lukee vain siksi, kun on pakko olla jotain mukavaa ja helppoa lukemista. Ja kun on päässyt kirjan loppuun, ei kirjasta ole juuri mitään mielessä. Ehkä se onkin viihdekirjojen tehtävä; viihdyttää hetki ja olla jäämättä alitajuntaan muhimaan. Näin voi kätevästi lukea puolen vuoden päästä saman kirjan uudestaan. Tunnelma ja tapahtumat ovat tuttuja, mutta silti uusia.

Vaimoke on kirjoitettu kirjeromaanimuotoon, jossa päähenkilö Kirsti lähettää kirjeitä Eeva-sisarelleen Amerikkaan. Paikkakunnan rikas poikamies numero yksi, Esko Latva, vikittelee Kirstiä, joka saa kiertotietä kuulla olevansa vedon kohteena. Kirsti sisuuntuu ja päättää huolia Eskon siksi aikaa, kunnes voi ottaa eron ja puolet tämän omaisuudesta. Miten käy, selviää kirjasta. Kannattaa huomata kirjan ensimmäinen kirje, joka ei olekaan päähenkilöltä siskolle vaan Eevalta Eskolle.

Hätävarassa päähenkilö kirjaa päiväkirjamaisesti tapahtumia vihkoonsa. Välillä vihko on teillä tietymättömillä eli kirja kertoo oikeastaan kolmesta eri vaiheesta päähenkilöiden elämästä. Ensimmäinen vaihe kertoo kouluajasta. Keskimmäisessä käsitellään muutama vuosi koulun jälkeen tapahtuvaa uutta tapaamista uudella paikkakunnalla ja viimeinen kertoo naimisissaolosta ja sen "ihanuudesta". Tässä teoksessa naispäähenkilö sisuuntuu kunnolla ensimmäisessä ja viimeisessä osiossa.

Saisipa itse noin elävää tekstiä kirjeisiin tai päiväkirjaan. Oi joi. Ei onnistu. Ja tietyllä tavalla ajatonta.

Suosittelen.

-Sisko