Syksyn mittaan lapsille iltasaduksi luettu. 4-vuotiaalle hieman liian jännittävä, koska tahtoi saada hepulit, joka kerta kun yritin lukea. Kolmos- ja viitosluokkalainen taas olivat heti juonessa mukana ja halusivat lisää lisää lisää.

Yllättävää, että vanha kirja pitää otteessaan. Itse olen saanut teoksen joululahjaksi koululaisena ja muistan, kuinka piti iltakaudet lukea, jotta sain tietää, miten lopussa kävi. Nytkin jäin yleensä itsekseni kirjaa tavaamaan, kun lapset olivat jo unten mailla.

Kirjan päähenkilö on pieni englantilaistyttö, Mary, joka asuu vanhempineen Intiassa. Vanhemmat kuolevat seudulla riehuvaan kolera-epidemiaan ja tyttönen joutuu matkustamaan Englantiin setänsä luo. Setä asuu vanhassa suuressa kartanossa ja on paljon pois kotoa. Hemmotellulla tytöllä on edessään kova koulu yksinäisessä, pelottavan tuntuisessa kartanossa. Pimeinä syysöinä kartanon käytäviltä kuuluu huutoa, kuin joku lapsi itkisi hysteerisesti. Mary ei saa vastausta, kun hän kysyy asiasta. Pihalta Mary löytää suuren puutarhan ja ystävystyy vanhan puutarhurin kanssa. Mary saa selville, että jossain päin puutarhaa sijaitsee salainen puutarha, joka on ollut kymmenen vuotta unohdettuna ja suljettuna. Tämän puutarhan Mary haluaa löytää.

Kirja jäi vähän kesken, mutta kolmos- ja viitosluokkalainen innostuivat niin, että aikoivat lukea kirjan itse loppuun, vaikka se onkin pientä ja tiheää pränttiä.

-Sisko