Talvisota kotirintaman ja lapsen silmin.
Miku, 7 vuotta, lähtee äitinsä ja kolmen muun sisaruksen kanssa Tampereelta talvisodan pommituksia pakoon maalle mummolaan. Jipii, ei tarvitse käydä koulua! Mutta kun ei se sota sittenkään ollutkaan kiva juttu. -isä joka työskentelee rautateillä jäi kotiin Tampereelle ja pelko isästä kaihertaa, samoin käpykaartilaisen Väinön kohtalo. Miku on kyltymätön kuulemaan juttuja sodasta ja haluaa tietää enemmän kuin hänen käsityskykynsä kestää.

Kirjaston lainanpäivän myynnistä ostin kirjan. Paikoitellen asiat hieman hassusti kuitattiin käsitellyiksi. -Ehkä kirja sittenkin oli aikuisen silmin kirjoitettu eikä lapsen kuten tarkoitus kenties oli. Kirjoittaja itse on kyllä ollut lapsi talvisodan aikaan (s.1934) mutta silti se lapsenomaisuus minun mielestäni jäi uupumaan. Ja vaikka päähenkilö on lapsi on kirja kuitenkin ihan aikuisten romaani... Osittain  ihan hyvä, luettava,  mutta silti minusta se joku jäi uupumaan...

:Sanelma