Nappasin pikakäynnillä kirjaston "tyrkytys"pöydältä mukaan. Oli mielenkiintoinen luettava, luulin lukiessani, että teos oli ns. tositarina ja lopun kiitokset saivat ensimmäiseksi aikaan pettymyksen tunteen. Mietin kyllä alussakin ns. kääntäjän esipuhetta lukiessani, että mitä hämärää...

Kiitoksissa lukee siis "Vaikka Sayrin henkilöhahmo ja tarina ovat täysin keksittyjä, geishan jokapäiväistä elämää 1930- ja 1940-luvulla koskevat historialliset tosiseikat eivät ole."

Teos kertoo Chiyo-chan nimisestä pikkutytöstä, jonka äiti sairastaa parantumatonta tautia, isä on jo vanha ja loppujen lopuksi kylässä käyvä kalatukkuri vie tytön ja iso-siskonsa "parempaan" elämään, tai niin ainakin tytöt luulevat. Iso-sisko päätyy bordelliin ja Chiyo-chan geishaoppilaaksi. Teos seuraa Chiyo-chanin päätymistä geishaksi. Tapahtumia ja käänteitä ei matkan varrelta puutu.

En ole juurikaan lukenut japanilaisesta kulttuurista, joten en pysty sanomaan autenttisuudesta mitään. Minuun meni läpi kaikki. Japanilainen puutarha, eräänlainen "kaunosieluisuus" ja runollisuus. Suosittelen.

-Sisko