Äänikirjana työmatkoilla kuunneltu.

Tämä teos käsittelee hyvin sitä ristiriitaa, miten sisarukset (ja yleensäkin eri henkilöt) kokevat samat tilanteet aivan eritavoin ja usein päinvastaisesti keskenään. Toinen on herkempi kuin toinen ymmärtämään rivienvälejä ja hienoja virityksiä ja siltikään kukaan ei tajua, miltä toisesta tuntuu. Toinen osaa puhumalla tuoda tunteensa julki, toinen yrittää tehdä sitä teoillaan, mutta aina vain karsaammin häntä katsotaan tai ajatellaan, että suvaitaan nyt tuota hankalaa henkilöä, niin ei tule riitaa, vaikka tosiasiassa hankala henkilö yrittää teoillaan osoittaa, että huomatkaa mut ja tehkää jotain tai ainakin sanokaa.

Monia asioita tuli mietittyä tätä teosta kuunnellessa. Ei vähiten Rasan runoa/aforismia: "Sinä et muista samoja asioita kuin minä." (En muista onko tuo tarkka sanamuoto, enkä jaksa ruvata pläräämään Tuhatta purjetta).

-sisko suosittaa ainaskin Sanelmalle, jonka kanssa tämän aihepiirin asioista on joskus puhuttukin.