Mustosen kolmannessa järjen ja tunteen tarinoissa maisteri Anna ja ompelijatar Hilma kulkevat suurlakon melskeessä. Suomeen saadaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja molemmat naiset asettuvat vaaleissa ehdokkaiksi eri puolueisiin.

Mustonen jossainmäärin toistaa itseään kirjoittaessaan aina ja uudestaan 1900-luvun alun tapahtumista. Tällä kertaa tilanne poikkeaa kuitenkin siinä, että tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin eikä maaseudulle kuten yleensä. (Niinkuin Koskivuori-sarjassa ja kuten Hovimäki-sarjassa, jonka yhtenä käsikirjoittajana Mustonen on ollut.) Jo tutuksi käynyt kuvio kahdesta eri maailmankatsomuksesta ja aatteesta (herrasväki ja tavallinen kansa) ja niiden yhteenlomittumisesta kuvataan vuoroin Annan ja vuoroin Hilman näkökulmasta.

Odottaisin Mustoselta joka on taitava juonenrakentaja ja kertoja aivan uudenlaista näkökulmaa ja aihepiiriä. Haluaisin oikeastaan lukea hänen kirjoittamanaan kuvauksen sotien jälkeisestä ajasta. Kirjan jossa keskityttäisiin vielä enemmän juonen punontaan kuin historian kerrontaan.

Kirja itsessään oli oikein mielenkiintoista luettavaa ja suosittelen lukemaan jos vain historialliset romaanit kiinnostavat. Ehkä minä vain olisin odottanut Mustoselta jotain enemmän. Jos kirjan olisi kirjoittanut kuka tahansa muu suhtautuisin varmasti toisellalailla ja varauksetta suosittelisin kirjaa. :) (Olipas sekavasti ilmaistu. Joko sisko olit lukenut tämän, mitä sinä pidit?)

-Sanelma-